Tässä postauksessa on kerrottu eri ehkäisymenetelmistä. Mitä sinä käytät? Onko se toiminut hyvin, vai onko ehkäisystä tullut sivuoireita tai onko se pettänyt?
Kondomi
Kondomi on ainoa ehkäisymenetelmä, jonka avulla ehkäistään sekä seksitaudin tarttumista, että raskauden alkamista. Miehille ja naisille on olemassa omat kondomit. Perinteisempi ja tutumpi on miesten kondomi, joka vedetään jäykistyneen peniksen päälle. Siemensyöksyn jälkeen siemenneste jää kondomiin. Kehon eritteet ja taudinaiheuttajat eivät läpäise kondomia, joten se muodostaa suojaavan esteen seksikumppaneiden välille. Kondomi on myös ainoa ehkäisyväline, jonka avulla poika voi päättää isäksi tulemisestaan ja varmistaa raskauden ehkäisemisen. (Väestöliitto 2015a.) Heikinheimo, Suhonen ja Lähteenmäki (ym. 2011:166) painottavat myös sitä, miten kondomin mer-kitystä HIV- ja klamydiatartuntojen vähentäjänä ei voida riittävästi korostaa.
Kondomi on tehokas oikein käytettynä. Se suojaa parhaiten, kun sitä käytetään seksitilanteen alusta loppuun saakka. Sen tulee olla sopivan kokoinen. Kondomia tulee käyttää sekä emätin- ja anaaliyhdynnässä että suuseksin aikana, koska seksitaudit tarttuvat kaikissa näissä tilanteissa. Kondomin rikkoutuessa tulee muistaa seksitaudin tarttumisen mahdollisuus, sillä jos kondomi hajoaa tai irtoaa, se menettää ehkäisy- ja tartunnanestokykynsä. (Heikinheimo ym. 2011:166, Väestöliitto 2015a.)
Kondomeja valmistetaan kumista ja muovista, joista kumiset kondomit ovat halvempia kuin muoviset. Muovista valmistettuja kondomeja voi käyttää myös kumille allergiset henkilöt. Kondomit tulee säilyttää kuivassa paikassa, auringonvalolta suojattuna ja huoneenlämmössä. Liiallinen lämpö tai pakkanen haurastuttavat kumia, jolloin se rikkoutuu myös helpommin. Kumi haurastuu myös vanhetessaan, joten sen ”parasta ennen” –päivämäärä kannattaa tarkistaa ennen käyttöä. Liukuvoiteen käyttö ehkäisee kondomin rikkoutumista ja parantaa sen paikallaan pysymistä. Kumista valmistetun kondomin kanssa kannattaa käyttää vesi- tai silikonipohjaisia liukuvoiteita. Öljypohjaiset liukasteet haurastuttavat kumia. Muoviset kondomit (lateksittomat) kestävät myös öljypohjaisia liukuvoiteita. (Väestöliitto 2015a.)
Hormonaalinen ehkäisy
Hormoniehkäisyllä pyritään estämään munarakkulan kehittyminen ja/tai munasolun hedelmöityminen. Yhdistelmäehkäisyvalmiste sisältää sekä estrogeenia että keltarau-hashormonia. Suomessa käytössä olevat yhdistelmävalmisteet sisältävät pääsääntöisesti etinyyliestradiolia. Yhdistelmävalmisteissa estrogeenin tärkein tehtävä on kohdun limakalvon ylläpito. Progestiinien eli synteettisten keltarauhashormien tärkein tehtävä on jarruttaa aivolisäkkeen LH- ja FSH-eritystä. Etinyyliestradioli vahvistaa progestiinin antiovulatorista vaikutusta, ja yhdessä ne estävät munarakkulan kehitystä ja munaso-lun irtoamisen. (Heikinheimo ym. 2011:156)
Yksin keltarauhashormonillakin voidaan estää ovulaatio, jos päiväannos on riittävän suuri. Jatkuvasti annettu progestiini estää raskauden kohdunkaulan limaan ja kohdun-limakalvoon kohdistuvien vaikutusten välityksellä, vaikka ovulaatio ei estyisikään. Minipillerit, ehkäisyruiskeet, ihonalaiset ehkäisyimplantaatit ja kohdunsisäinen hormo-niehkäisin sisältävät pelkästään progestiinia. (Heikinheimo ym. 2011:156)
Estrogeeni ja keltarauhashormoni ehkäisevät munasolujen kehittymisen ja paksuntavat kohdunkaulan limakalvoa niin, että siittiöiden on vaikea päästä kohtuun. Koska muna-solun kehittyminen munasarjoissa estyy, ei siittiön ole myöskään mahdollista hedelmöittää sitä. Hormonaalisia ehkäisyvalmisteita varten tarvitaan resepti lääkäriltä. (Väestöliitto 2015a.)
Hormonaalisen yhdistelmäehkäisyn sisältämät hormonit voivat aiheuttaa haittavaikutuksia. Vuotohäiriöt ovat tavallisia käytön alussa, mutta korjaantuvat usein itsestään. Joskus voidaan joutua vaihtamaan valmistetta enemmän estrogeenia tai toista progestiinia sisältävään. Haittavaikutukset voivat johtaa siihen, että menetelmän käyttö on lopetettava tai menetelmää on vaihdettava. Tällaisia ovat pahoinvointi, päänsärky ja mielialan muutokset. Etinyyliestradiolia sisältävä yhdistelmäehkäisy ei sovi kaikille. Parhaiten etyyliestradiolivalmisteet sopivat nuorille naisille. Hormonimäärien vähennyttyä käyttöikärajatkin ovat nousseet. Terve, tupakoimaton nainen voi jatkaa yhdistelmäeh-käisyn käyttöä jopa menopaussiin asti. Tupakointi ja yhdistelmätabletit yhdessä lisäävät kardiovaskulaaristen komplikaatioiden vaaraa. Yhdistelmäehkäisy tuleekin lopettaa 35 vuotta täyttäneellä ja siirtyä esim. progestiini- tai kuparikierukkaehkäisyyn. (Heikin-heimo ym. 2011:158––159)
Yhdistelmäehkäisypillerit
Yhdistelmätabletteja otetaan valmisteesta riippuen 21–28 päivän jaksoissa aloittaen ensimmäisestä kuukautisvuotopäivästä. Hoitojen välissä on kahden–seitsemän päivän tauko tai lumetabletit (Heikinheimo ym. 2011:158). Ehkäisypillerit ehkäisevät raskautta koko kierron ajan, myös taukoviikolla jos sellainen valmisteessa on.
Kondomia ei tarvitse siis käyttää, ellei ole tarvetta suojautua myös seksitaudeilta. Taukoviikon tai lume-tablettien aikana alkavat kuukautiset. Jos e-pillereitä käyttäessä kuuluu pitää taukoviik-ko aina pillerilevyjen välissä, niin se ei saa koskaan venyä yli seitsemän vuorokauden mittaiseksi. (Väestöliitto 2015a.)
Ehkäisyrengas
Ehkäisyrengas kuuluu myös yhdistelmäehkäisyvälineisiin. Ehkäisyrengas on joustava muovinen rengas, joka asetetaan emättimeen. Samat hormonit kuin yhdistelmäehkäisypillereissäkin vapautuvat renkaasta verenkiertoon emättimen limakalvon kautta te-hokkaasti. Hormonipitoisuudet ovat tasaisemmat ja hormonaalisten haittavaikutusten riski hieman pienempi. Rengas antaa käyttäjälle jonkin verran enemmän vapautta kuin päivittäin muistettava tabletti ja siksi se voi näin parantaa ehkäisytehoa. Samaa rengasta käytetään kolme viikkoa, jonka jälkeen pidetään yksi taukoviikko. Taukoviikon aikana alkaa kuukautisvuoto. Jos rengas häiritsee yhdynnässä, sen voi poistaa, kunhan muistaa asettaa renkaan takaisin kahden tunnin sisällä poistamisesta. (Heikinheimo ym. 2011:158, Väestöliitto 2015a.)
Ehkäisykapseli eli implantaatti
Ehkäisykapselit ovat lääkärin ihon alle asettamia, vajaan tulitikun kokoisia ehkäisyvälineitä. Merkistä riippuen kapseleita tulee joko yksi tai kaksi. Ne vapauttavat tasaisella nopeudella samaa hormonia kuin minipillerit eli keltarauhashormonia. Osalla käyttäistä ovulaatio estyy kokonaan. Kohdunkaulan lima muuttuu viskoosiksi ja siittiöiden läpäisevyys vähentyy.
Täten siittiöiden hedelmöittämismahdollisuudet ovat vähentyneet, vaikka ovulaatio olisikin tapahtunut. Kapseli asennetaan paikallispuudutuksessa käsi-varren sisäpuolelle. Kapseli ei näy, mutta tuntuu sormella painellessa. Ehkäisyteho säi-lyy valmisteesta riippuen kolmesta viiteen vuoteen, jonka jälkeen kapseli poistetaan puudutuksessa. Koska asetus- ja poistotekniikka ovat vaativia, menetelmä soveltuu vain pitkäaikaista ehkäisyä tarvitseville. Ehkäisykapselin aikana kuukautiset voivat tulla säännöllisesti, epäsäännöllisesti tai jäädä pois kokonaan. Kapselit tarjoavat tehokkaan, palautuvan ja pitkäaikaisesti vaikuttavan raskaudenehkäisymenetelmän. Se saattaa olla hyvä vaihtoehto niille naisille, joilla on ongelmia esimerkiksi ehkäisytablettien muistamisessa tai muiden menetelmien käytössä. (Heikinheimo ym. 2011:162, Väestöliitto 2015a.)
Ehkäisylaastari
Ehkäisylaastari on yhdistelmäehkäisyvalmiste ja nimensä mukaisesti iholle kiinnitettävä lääkelaastari. Ehkäisylaastari suositetaan asetettavaksi olkavarteen ja se vaihdetaan kerran viikossa. Siitä imeytyvät tasaisesti ihon kautta samat hormonit kuin yhdistelmä-ehkäisypillereistä suun kautta otettuina. Kolmen viikon jälkeen pidetään yksi taukoviikko, jonka aikana kuukautisvuoto alkaa. Laastarin kanssa voi käydä urheilemassa, suih-kussa ja saunassa normaalisti, kunhan tarkkailee, että laastari pysyy siististi ja tiiviisti ihossa kiinni. Ehkäisylaastari kuten ehkäisyrengaskin antaa käyttäjälle jonkin verran enemmän vapautta kuin päivittäin muistettava tabletti ja voi näin parantaa ehkäisyte-hoa. Nämäkin menetelmät kuitenkin vaativat oikeaa käyttöä ja siihen sitoutumista. (Heikinheimo ym. 2011:158, Väestöliitto 2015a.)
Minipillerit
Minipillerit ovat ehkäisypillereitä, jotka sisältävät pelkkää keltarauhashormonia. Minipil-lereitä otetaan kerran päivässä, eikä taukoviikkoja pidetä. Keltarauhashormoni ehkäisee siittiöiden pääsemisen kohtuun. Kohdunsuun lima muuttuu sitkeäksi ja niukaksi, mikä vaikeuttaa siittiöiden eteenpäin pääsyä. Kohdun limakalvon rauhaset pienenevät ja vähenevät, ja implantaation mahdollisuus huononee. Osaa valmisteista käytettäessä ovulaatio eli munasolun irtoaminen häiriintyy tai estyy kokonaan. Minipillerit sopivat yleensä niille henkilöille, jotka eivät voi käyttää estrogeeniä sisältäviä yhdistelmäpillereitä. Ne ovat turvallinen ehkäisyvaihtoehto myös imetysaikana. Tavallisin tällainen tilanne on aura- eli esioireinen migreeni. Minipillerit aiheuttavat usein vuotohäiriöitä, joka on vaaratonta, mutta harmillista. (Heikinheimo ym. 2011:160––161, Väestöliitto 2015a.)
Hormonikierukka
Hormonikierukka on pieni t-kirjaimen muotoinen muovinen esine, joka asennetaan kohtuun. Siitä vapautuu keltarauhashormonia kohdun limakalvon kautta verenkiertoon tasaisena, pienenä pitoisuutena. Hormoni muuttaa kohdunsuun liman sitkaiseksi ja niukaksi, mikä häiritsee siittiöiden kulkua synnytyselimissä. Hormonin vaikutus voi aiheuttaa tiputteluvuotoa tai niukentaa vuotoja sekä kuukautiskipuja. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuret. Kohdunsisäinen hormoniehkäisin on hyvin tehokas. Hormo-nikierukoita on markkinoilla kaksi, joista toisen tehoaika on 5. Toinen, hieman pienempi hormonikierukka on suunnattu tytöille ja nuorille naisille ja sen tehoaika on 3 vuotta. Lääkäri asettaa kierukan kohtuun. (Heikinheimo ym. 2011:163––164, Väestöliitto 2015a.)
Kuparikierukka
Kuparikierukka on hormonikierukan tavoin pieni t-kirjaimen muotoinen esine, jonka lääkäri asettaa kohtuun. Vaikka kuparikierukkaa on käytetty lähes 40 vuotta, ei sen tarkasta vaikutusmekanismista ole yksimielisyyttä. Kierukka aiheuttaa kohdun limakal-volla vierasesinereaktion. Leukosyyttien määrä kohtuontelossa ja munanjohtimissa suu-renee monikymmenkertaiseksi ja prostaglandiinisynteesi lisääntyy. Lopputuloksena kohdun ja munanjohdinten sisältämä erite muuttuu sukusoluille epäedulliseksi ja häirit-see niiden toimintaa ja elinkykyä. Hedelmöityminen useimmiten estyy kokonaan. Kupa-rikierukan ehkäisyteho perustuu siis ensisijaisesti hedelmöitymisen estoon ja toissijai-sesti implantaation estoon. (Heikinheimo ym. 2011:164––166) Kuparikierukkaa suosi-tellaan synnyttäneille naisille, mutta erityistilanteissa sen voi asentaa myös synnyttä-mättömälle. Kuparikierukkaa voi käyttää imetysaikana. Sen ehkäisykesto on viisi vuot-ta. Joskus kuparikierukka asennetaan jälkiehkäisyksi. (Väestöliitto 2015a.)
Naisten kondomi
Naisten kondomi on muovista valmistettu pussi, joka asetetaan emättimen sisään. Kondomin molemmissa päissä on joustava rengas. Sisempi, suljetussa päässä oleva rengas, toimii kondomin paikalleen asettamisessa ja asettuu kohdunsuun ympärille. Pehmeä ulompi rengas jää emättimen ulkopuolelle: se suojaa jonkin verran enemmän häpyhuulia kuin miesten kondomi. Naisten kondomeja voi hankkia apteekeista. Naisten kondomin etu on, että se voidaan asettaa emättimeen hyvissä ajoin ennen yhdyntää. Se tekee naisen myös riippumattomaksi siitä, haluaako mies käyttää kondomia yhdyn-nässä vai ei. Naisten kondomi sopii henkilöille, jotka ovat allergisia kumille ja niille, joille hormonaalinen ehkäisy ei sovi. Sitä voidaan käyttää myös synnytyksen jälkeen, jolloin limakalvot ovat erityisen herkät. (Väestöliitto 2015a.)
Jälkiehkäisy
Jälkiehkäisyä eli yhdynnänjälkeistä ehkäisyä tarvitaan tilanteissa, joissa ehkäisymenetelmä ei ole onnistunut tai toiminut odotetulla tavalla. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi kondomin luiskahtaminen pois paikaltaan kesken yhdynnän, kondo-min rikkoutuminen, ehkäisypillereiden, -renkaiden tai –laastareiden käyttöön liittyvät ongelmat tai yhdynnässä ei ole käytetty mitään ehkäisyä. Jälkiehkäisypilleri ehkäisee raskauden alkamisen estäen tai siirtäen munasolun irtoamista. Se ehkäisee raskauden alkamisen, mutta ei keskeytä jo alkanutta raskautta. (Väestöliitto 2015a). Yli 15-vuotiaille reseptivapaa ja viime vuosina eniten tutkittu jälkiehkäisyvalmiste sisältää pelkkää levonorgestreelia. Valmiste suositetaan otettavaksi mahdollisimman pian, kui-tenkin 72 tunnin sisällä suojaamattomasta yhdynnästä, mutta tehoa on osoitettu 5 vrk:n sisälläkin. Hoito on sitä tehokkaampi mitä aiemmin suojaamattoman yhdynnän jälkeen sitä käytetään. Haittavaikutuksia esiintyy nykyisellä menetelmällä harvoin, lä-hinnä pahoinvointia, päänsärkyä ja vuotohäiriöitä. (Heikinheimo ym. 2011:161)
Heikinheimon ym. mukaan (2011:161) toinen tehokas jälkiehkäisymenetelmä on kuparikierukan asennus. Asennus pitää tehdä viiden vuorokauden kuluessa suojaamatto-masta yhdynnästä. Kuparikierukan käytön etuna on tehokkuus ja se, että jatkoehkäisy tulee hoidettua samalla. Haittoihin kuuluu mahdollinen tulehduksen vaara, joka on tarkkaan arvioitava tilapäisen parisuhteen jälkeen. Kohdunsisäistä hormoniehkäisintä ei tule käyttää jälkiehkäisyyn.
Väestöliitto (2015a) painottaa, että jälkiehkäisy on tarkoitettu hätätapausten varalle. Jälkiehkäisyä ei tule käyttää ensisijaisena ehkäisykeinona. Sen ehkäisyteho on huo-nompi kuin muiden ehkäisymenetelmien. On hyvä muistaa myös, että kondomin rikkouduttua tai unohduttua, on mahdollista saada seksitauti. Asian selvittämiseksi tulee hakeutua seksitautitesteihin.
Sterilisaatio
Sterilisaatio on lopullinen raskauden ehkäisymenetelmä. Sen lopullisuuden vuoksi se ei ole nuorten ehkäisymenetelmä. Sterilisaatio voidaan tehdä sekä miehelle, että naiselle. Naisen sterilisaatiossa munanjohtimet katkaistaan tai puristetaan niin, että sukusolujen kulkeutuminen munajohtimen kautta on estetty. Vastaavasti miehen sterilisaatiossa, siemenjohtimet katkaistaan, jolloin siemenesteeseen ei pääse siittiöitä. Miehen siemensyöksy tapahtuu kuitenkin normaalisti. Sterilisaatio ei vaikuta munasarjan tai kiveksen hormonituotantoon. (Väestöliitto 2015a.)
Tuliko mieleen kysyttävää ehkäisyyn liittyen?
Lähteet:
Heikinheimo, Oskari – Suhonen, Satu – Lähteenmäki, Pekka 2011. Teoksessa Ylikorka-la, Olavi –– Tapaninen, Juha (toim.) 2011 Naistentaudit ja synnytykset. Hämeenlinna: Duodecim. 155–168.
Väestöliitto 2015a. Ehkäisymenetelmät. Verkkodokumentti. <http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/ehkaisy/ehkaisymenetelmat/> Luettu 30.3.2015.
